Mama Bear

"Jännällä tavalla tämä toi mieleen kiinalaisten ravintoloiden klassikkojälkiruoan, uppopaistetun banaanin. Paljon, paljon parempaa tämä tietysti oli."

20.11.2020

Kävin täällä edellisen ja ensimmäisen kerran syömässä juuri ennen koronakriisin pamahtamista päälle kunnolla. Olin innostunut löydettyäni uuden lempparipaikan mutta pian myös apeana, sillä noihin aikoihin usko ravintoloiden kykyyn selvitä oli kovilla. Pelkäsin tämän ja monen muun paikan puolesta, ja usea onkin etenkin Helsingissä kaatunut. Mama Bear kuitenkin toimii edelleen, ja tästä visiitistä päätellen sillä on hyvä menekki. Mennessämme aikaiselle lounaalle jouduimme nimittäin vaimon kanssa odottamaan, että pöytä vapautuisi. Mama Bearissa poikkeustilanteen vaatimat toimet oli hoidettu ihailtavan hyvin niin, että aterioida saattoi todellakin rauhallisella mielellä. Pöytää jonotettiin ulkona, kunnes henkilökunta sai sen siivottua ja edelliset aterioijat pääsivät lähtemään rauhassa.

Kuten edellisessä arviossa totesin, aikomuksena oli testata kaksi pientä kulhoa, suolainen ja makea. Tällä kertaa valitsin suolaisen kulhon, jossa on savupaprikalla maustettuja kikherneitä, avokadoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Yhdistelmä oli vielä parempi kuin viimekertainen hummus-kikherneannos. Kikherneiden savuisuus sekoittui pehmeään ja lämmittävään puuroon tuoden mieleen riihisavustetut jauhot, joita olemme joskus käyttäneet ruoanlaitossa esimerkiksi leivitykseen. Tomaattien suolaisuus vahvisti puuron aromeita, ja avokado oli hyvä keventäjä suupalojen välissä. Kuten viimeksikin, puuro oli täydellistä. Sen syömisestä tuli välittömästi hyvä olo. Myös vaimo ihastui puuroon, ja hänellekin tulivat heti mieleen puurokokemukset Yhdysvalloissa.

Makeaksi annokseksi valitsin siirappia, maapähkinävoita, paistettua banaania ja roseepippuria yhdistävän annoksen. Vaimo yllättyi, sillä minä en ole kovin suuri banaanien ystävä, kuten olen aiemmin maininnutkin. Kyllä minä silloin tällöin banaanin saatan syödä, joskus laittaa pari viipaletta jugurttiinkin, jos vaimo on niitä ostanut. Koskaan en kuitenkaan osta banaaneja, pääosin inhoan banaania leivonnassa, ja esimerkiksi joidenkin vehnäoluiden maku ellottaa minua nimenomaan banaanimielleyhtymän takia. Halusin silti kokeilla, sillä maapähkinävoi, pippuri ja siirappi kumppaneina kiinnostivat. Ja onneksi kokeilin, sillä tämähän oli erinomaista!

En tiedä, onko tämä houkutteleva vertaus, mutta jännällä tavalla tämä toi mieleen kiinalaisten ravintoloiden klassikkojälkiruoan, uppopaistetun banaanin. Ehkä yhtäältä siirappi ohjasi minut tuon annoksen suuntaan ja toisaalta pähkinä nuoruudesta tuttujen kiinalaisannosten mielikuviin. Paljon, paljon parempaa tämä tietysti oli. Maapähkinävoi oli sulanut puuron päälle, ja makean ja suolaisen yhdistelmä oli erinomainen. Satunnaiset roseepippurin rouskaisut herättivät makuaistia, ja paistetun banaanin maku sopi yhteen kaiken kanssa. Ehkä ainoastaan jotain rapeaa ja kirpeää elementtiä kaipasin tähän.

Kaksi pientä kulhoa olivat minulle juuri sopivan kokoinen lounas, ja oivallinen kauramaitocapuccino sopi jälkiruokakulhon kanssa hyvin yhteen. Tästä tuli ehdottomasti meidän suosikkejamme. Toivottavasti kerkeämme käydä mahdollisimman pian uudelleen, etenkin kun suolaiselle listalle suunnitellaan kuulemma uutta vegaanista annosta.

* * *

Aiempi arvio 21.2.2020

Laukontorin kulmassa on toiminut jo neljättä vuotta ”puurobistro” Mama Bear, josta sain kuulla hyvin nopeasti Facebookin Vegaaninen Tampere -ryhmässä. Annoskuvat olivat kiinnostavia, ja puuro lounasannoksen perustana kuulosti minusta hienolta idealta. Olen joskus saanut puuroa osana fine dining -illallisen kokonaisuutta, ja olin tietoinen puuron renessanssista niin makeissa kuin suolaisissa annoksina monista ruokaohjelmista (etanapuuro taisi olla ensimmäinen, johon törmäsin). Mama Bear oli käsittääkseni kuitenkin ensimmäinen paikka, joka tarttui tähän ilmiöön täysillä.

Tämä kahvila-ravintola on siis odottanut vuoroaan to eat -listallani pitkään, mutta koska käyn aiempaa paljon vähemmän Tampereella, ensivisiitti vei aikaa. Olin kyllä käynyt ovella kääntymässä pari kertaa, kun olin kokeillut onneani ravintolan jo sulkeuduttua. Nyt tiesin, että minulla olisi lounasaikaan runsas tunti odotusta, ja olisin vielä sopivalla suunnalla.

Puurobistron lisäksi mainostaa olevansa ”Hyvinvointihuone” ja ”Ideaario”, ja kahvilassa on esillä kaikenlaista mindfulnessiin liittyvää. No, tämähän ei ole ollenkaan minun teekupposeni, mutta en antanut sen häiritä itseäni. Olinhan etsimässä puuroa ja arvioimassa paikan ruokatarjontaa. Tämän tyylinen imago saattaa vieraannuttaa joitain potentiaalisia kävijöitä, mutta kehotan rohkaistumaan ja suuntaamaan suoraan puurokulholle. Ruoka oli nimittäin erinomaista.

Suolaisten puurojen listalta löytyi pari vegaanista vaihtoehtoa, joista valitsin hummus-kidneypapuannoksen. Otin isomman kulhon, mikä jälkikäteen hieman harmitti: pienemmän kulhon syötyä olisi ollut tilaa myös makealle versiolle! No, toiseen kertaan.

Annosten perustana on siis kaurasuurimoista keitetty puuro, joka oli oivallista ja toi mieleeni Yhdysvalloissa syömäni aamupuurot, jotka poikkesivat edukseen kotimaisista kokemuksista. Maku oli täyteläinen, tuntu muheva. Puuroon siis ei ollut sekoitettu mitään, vaan suolaiset lisukkeet oli kasattu päälle poke bowlin tai sushikulhon tapaan. Etenkin kirpeä hummus ja puuro olivat ihan mahtava yhdistelmä! Kidneypapujen rautainen maku toimi myös oivasti, ja vihreät versot toivat vaihtelua. Annos kantoi loppuun saakka, vaikka viimeiset kolme neljä lusikallista olivatkin enää pelkkää puuroa. Hyvää sellaista.

Jäin vielä kahville ja söin cashewpähkinätäytteisen suklaakonvehdin. Mahassa oli lämmin, hyvä ja täyteläinen olo. Tämä oli hyvä alku päivälle, etenkin kun olin ollut vähän apealla tuulella. Olen erityisen iloinen siitäkin, että löysin uuden aamiaispaikan ydinkeskustasta, sillä aina silloin tällöin sellaiselle on tarve.

Mama Bear
Laukontori 6 B
Tampere

ma suljettu
ti–la 9–14
su 10–13

Kotisivut

Facebookissa

Lue lisää näistä aiheista:

, ,