Gastropub Nordic

”'Kananmuna' muistutti italialaista parmesaanikeksiä tai aasialaisen keittiön verkkolettua, ja heti ensimmäisenä maistoin sitä 'keltuaisen' kanssa. Tämähän on onnistunut!"

23.5.2021

Hyvän kurkun juttuarkistoista löytyi vain yksi maininta sanalla ”pyttipannu” – ehdin käydä Helsingissä vain kerran Vibes by Vöner -ravintolassa pyttistä syömässä ennen ravintolan lopettamista viime vuonna. Annos oli oivallinen mutta aika kaukana perinteisestä pyttäristä. Makkaraperunoita olen syönyt parissakin paikassa, mutta se on tietysti ihan eri ruokalaji, ranskalaisten perunoiden varaan rakentuva grilliruoka eikä perinteisen ”jämäruokakeittiön” vakaa Pohjantähti. Pyttäriä pitää laatia aina, kun keitettyjä perunoita jää yli – ellei sitten ole uusien perunoiden aika, jolloin brittiläinen ”bubble and squeak” vie usein voiton kotikeittiössäni.

Kun tamperelainen Gastropub Nordic ilmoitti viime vuonna tarjoavansa vegaanista pyttipannua silloin tällöin, innostuin, etenkin kun annoskuvat vaikuttivat lupaavilta. Perinteistä meininkiä parhaimmillaan. Valitettavasti koronavuoden kaaoksessa en kertaakaan päässyt käymään silloin, kun sitä olisi tarjolla. Maaliskuussa kuitenkin sain kuulla, että suurta suosiota herättänyt ruoka oli päätynyt vakilistalle. Ja vihdoin kuukausien odottamisen jälkeen tuli sellainen hetki, että saattoi taas mennä syömään ulos isolle kirkolle. Nordic oli odottanut to eat -listani kärkisijoilla, ja nyt olisi koittanut pyttärin hetki.

Marssin tiskille ja tilasin annoksen sekuntiakaan viivyttelemättä, ja nappasin pienen oluen kylkeen. Pöydässä katselin ruokalistan kuvausta tarkemmin: Muu-makkaraa! Nyt jännitti, sillä tähän mennessä yksikään niistä ei ollut minua oikein miellyttänyt (vaikka Muu-pyöryköiden suurkuluttaja olenkin). Muuten aineslista oli mukavan monipuolinen, ja kihkerneen ja Påmackanin varaan rakennettu ”häränsilmäkananmuna” kiinnosti, ja ehkä vähän pelottikin.

Kokki kantoi annoksen pöytään, ja hyvältähän se näytti. ”Kananmuna” muistutti ulkonäöltään aika paljon italialaista parmesaanikeksiä tai aasialaisen keittiön verkkolettua, ja heti ensimmäisenä maistoin sitä ”keltuaisen” kanssa. Tämähän on onnistunut! Annoksesta tulee sen ansiosta ehdottomasti persoonallisempi, ja pieni rapean ja kirpeän yhdistelmä tuo sopivaa vaihtelua pyttärin pehmeyteen.

Seuraavaksi oli kokeiltava Muu-makkaraa. Nyt hahmotin useankin ystäväni ihastuksen tähän tuotteeseen. Vaikka itse tykkään paljon enemmän toisentyylisistä kasvismakkaroista, tässä Muu oli kovasti edukseen, ja kokki oli paistanut sen niin, että omien aiempien kokemusten ”persikkamaista” koostumusta ei ollut ollenkaan. Täyteläinen sipuli-savutofukastike sopi sen kanssa erinomaisesti yhteen.

Entä perunat? No huh huh. Niitä kuvatakseni täytyy palata menneeseen. Tampereen rautatieasemaa vastapäätä oli aikanaan Mexas-niminen baari, jossa köyhinä opiskelijoina söimme ”perunankuoria” eli erittäin rapeiksi paistettuja perunoita. Ne ovat olleet monelle jostain syystä unohtumaton baariruokakokemus, ja näissä oli jotain samaa. Aggressiivisesti käristetyssä pinnassa oli kunnolla makua ja rapeutta, mutta sisältä perunat olivat pehmeitä ja täyteläisiä – mikä sekin sointui soosin kanssa oivallisesti.

Salaattipedin päällä oli herkullista punajuurta, ja salaatti täytti muutenkin tehtävänsä. Pyttipannun ja salaatin suhde oli ainakin minun makuuni juuri oikea, jotta alusta loppuun sai ateriaan monipuolisuutta, ja annos täytti sopivasti: hitusen tyytyväistä ähkyyttä mutta ei lainkaan ruokakoomaisuutta. Eli juuri passelia esimerkiksi pitkään baari-iltaan. Oispa.

Tämä oli ehdottomasti ilahduttavin baariruokauutuus pitkään aikaan. Tänne palaan varmasti. Listalta löytyisi näköjään myös vegaaninen versio purilaisesta ja lämpimästä voileivästä, mutta katsotaanko voinko välttää pyttäriseireenin kutsua.

Gastropub Nordic
Otavalankatu 3
Tampere

(poikkeusaikojen aukioloajat)
ma–to 15–22.30
pe–su 14–22.30

Kotisivut

Facebookissa

Lue lisää näistä aiheista:

,