Tartine

"Juustopatonki oli uskomaton. Omenan happamuus tuki juustoa täydellisesti, ja mustapippurin vivahde oli juuri kohdillaan."

3.7.2021

Arvioin Tartinen aika tarkkaan vuosi sitten käydessäni siellä ensimmäistä kertaa – joskin olin ehtinyt ravintolan edeltäjiin tutustuakin. Täydellisen croissantin lisäksi innostuin vegaanisista homejuustoista, sillä kunnollisia ei ole saanut mistään muualta Juustotyttöjen lopetettua. Palasin paikalle pian arvion jälkeen viime vuoden elokuussa rakkaan vaimoni kanssa, ja reissu oli unohtumaton. Söimme kaksi ravintolan nimikkoleipää, croissantit ja paahtovanukasta. Juustoja ei silloin ollut toimitusvaikeuksien takia, mutta savuiset makkarat ja leikkeet tekivät leivistä herkullisia elämyksiä.

Juustoja tilasin jouluksi, mutta poikkeusolojen vuoksi en sitten viitsinyt reissata Helsinkiin vaan lahjoitin etukäteen varatut ostokseni rakkaille ystävilleni jouluherkuiksi. Siksikin odotin seuraavaa Tartine-reissua kuin juustokuuta nousevaa. Sitä joutuisin kuitenkin vartoamaan, sillä työmatkoja Helsinkiin ei juuri talvella tai keväällä ollut. Kuten moneen muuhun lempipaikkaani, hankin tulevaisuutta varten lahjakortin. Osallistuin myös Tartinen joukkorahoituskampanjaan, joka ei harmikseni kuitenkaan saavuttanut tavoitettaan. Käykää ihmiset ihmeessä tukemassa tällaisia ainutlaatuisia paikkoja, sillä olemme menettäneet Helsingistäkin jo toistakymmentä kasvisravintolaa parin vuoden sisällä! Tartinen kaltaista ei ole toista.

Mitä söimme tällä kertaa? Uudelle listalle oli tullut täytettyjä patonkeja, ja nehän kiinnostivat. Otimme Normanden, jossa oli vegaanista brie-juustoa, vihreää omenaa, saksanpähkinää ja mustapippuria. Toinen oli talon uutuus, jossa oli jonkinlaista savuista ja suolaista carpacciota, tomaattia, salaattia ja hieman tuorejuustoa. Olimme varanneet myös etukäteen croissantit, ja jälkkäriksi otin crème brûléen.

Juustopatonki oli uskomaton. Omenan happamuus tuki juustoa täydellisesti, ja mustapippurin vivahde oli juuri kohdillaan. Olisin mieluusti ottanut toisen mokoman mukaan, mutta olimme menossa museokierroksille kuumana päivänä, joten se ei olisi varmasti pysynyt hyvänä. Toisen patongin carpaccio oli vahvan makuista ja toi mieleen kokemukset Barissa Italiassa. Syödessämme muistelimme niitä aikoja, jolloin – vieläpä ”vegaanibuumin” alkuvuosiin asti – kaipasimme hyviä voileipiä tarjoavia paikkoja. Nyt Helsingissä on monta vaihtoehtoa.

Croissantit olivat parempia kuin muistinkaan! Parin ison lisäksi saimme maistaa pieniä croissanteja, joita otimme myös evääksi tulevaa Vallisaaren Biennaali-kierrosta varten. Minulle täydellinen sarvi on aina suolainen, ja näissä se oli onnistunut niin, että pinnan glaserauksen makeus ei lyönyt lainkaan suolaisuuden yli. Näitä kun saisi säännöllisesti! Sanottakoon muuten, että eväspussissa olevat croissantit olivat päivän pelastaja pitkällä Vallisaaren kierroksella.

Crème brûlée oli paras koskaan maistamani. En ole ”oikeaa” syönyt, mutta vaimo kehui tätä myös kovasti. Vaniljaisuutta oli sopivasti, pinnan sokeri rapsahti täydellisesti, aromit olivat hienovaraisia, aijai.

Tämä oli hieno aloitus pitkään kaipaamallemme kaupunkilomalle. Suuret kiitokset! Ja piakkoin pääsen arvioimaan myös Tartinen Puhuri-ravintolan Lauttasaaressa!

Tartine Vallila
Sturenkatu 36
Helsinki

ma–ti suljettu
ke–to 11–15
pe–la 11–18
su 11–15

Kotisivu

Facebookissa

Lue lisää näistä aiheista:

, , ,