29.9.2022
Kasvisravintola Hügge on toiminut Turussa jo vuodesta 2018 lähtien, mutta en ollut saanut aikaiseksi reissua sinne ennen tätä. Pari kertaa Turun reissuilla oli yritystä, mutta suunnitelmat veivät toiseen suuntaan tai aikataulut eivät istuneet. Tällä kertaa päätin hyvissä ajoin ennen kirjamessuja, että nyt olisi Hüggen aika. En kuitenkaan ollut varma aikatauluistani iltana, jolloin messuosastoa pystytettiin, joten en voinut tehdä pöytävarausta. Ravintolasta mainittiin, että ilta olisi torstaiksi poikkeuksellisen täysi, sillä sinne oli tulossa suuri seurue. Niinpä minun täytyi mennä kokeilemaan onneani paikan päälle.
Walk in -asiakkaalla oli kuitenkin onnea, ja palvelu oli ystävällistä ja paneutuvaa – vaikka tupa oli ihan täynnä, minulle vapautui mukavan rauhallinen kulmapöytä melkein saman tien. Kivasti pöydästä oli myös näkymä keittiöön. Pitkän päivän jälkeen kaipasin aperitiivia, ja koska drinkkilistassa näkyi olevan aquafabaa aineksena, tilasin klassisen whisky sourin. Oikein hyvä se oli, mutta yllättävästi parhaan vegaanisen version olen edelleen saanut Tampereen Cask Roomissa. Hyvä alku illalle joka tapauksessa.
Olin jo etukäteen päättänyt, että tarjoaisin itselleni kolmen ruokalajin illallisen, kun nyt kerran tänne pääsin. Alkuruoaksi valikoitui tomaattitartar, joka ei ole vegaaninen listassa, mutta jonka vegaanisen version tarjoilija mainitsi mahdolliseksi. Viiniksi läpi aterian valitsin italialaisen valkoviinin minulle tuntemattomasta trebbiano di lugana -rypäleestä, tarjoilijan suosituksesta – oiva suositus sekin!
Tomaattitartar ei ollut ”riisuttu versio” annoksesta, vaan keltuaisen tilalla oli tofukreemiä, joka täydensi täyteläistä tomaattia oivasti. Tomaatti yllätti: harvoin Suomessa tomaattiannoksiin nimittäin saadaan kunnolla makua, etenkään tuoreesta tehtyihin. Tässä aines pääsi kunniaan. Kreemin lievä happamuus tasapainotti makeaa tomaattia, ja annokseen kuuluvan mole-kastikken umami täydensi kokonaisuuden. Jalapenoviipaleet toivat tulisuutta, rapeutta sai puffatusta riisistä ja täyteläisyyttä focacciasta. Olihan tämä kerrassaan erinomaista!
Pääruoka oli satay-curry grillatulla palsternakalla, johon suhtauduin mietteliäästi etukäteen: palsternakka on oiva aines hyvin laitettuna, mutta liian usein sen kanssa mennään siitä, mistä aita on matalin. No, Hüggen palsternakkaa parempaa en ole saanut koskaan missään. Paistopinta oli grillattu niin tummaksi, että se muistutti jopa nekkukaramellia: ei kuitenkaan äitelän makeana vaan hyvin ”tumman” aromisena. Muu osa palsternakkaa taas oli hautunut juuri täydellisen pehmeäksi, melkein läpikuultavaksi.
Currykastike oli uskomattoman herkullista ja monitahoista: se toi mieleen edesmenneen Helsinkiläisen Pinto Bstaurantin ruoat, joita olen kaivannut. Vastapainoa täyteläiselle currylle toi raikas retikkasalaatti. Sitruunaruoholla oli saatu lisäkeriisiin hienosti makua. Ihan parhaimpia tämän tyylilajin annoksia koskaan tämäkin, siis.
Jälkiruokana oli baklavaa. Siitä löytyi ainoa pieni miinus koko aterialla, sillä baklavaa oli hyvin vaikea leikata lusikalla. Annos oli kuitenkin kokonaisuudessaan erinomainen. Makean ja pähkinäisen baklavan kumppanina oli ilmavaa mansikkavaahtoa ja eteeristä ruusunterälehtisorbettia.
Lopetin aterian espressolla ja tummalla grappalla. Olin onnellinen. Ruoka, atmosfääri ja palvelu olivat olleet täydellisiä. Uusi lempiravintola löytyi.
Hügge
Linnankatu 3
Vähätori
Turku
ma suljettu
ti–to 11–22
pe 11–00
la 12–00
su suljettu