19.10.2022
Slicemonger on toiminut Tampereella jo jonkin aikaa järjestäen pizzatyöpajoja, pop up -tapahtumia, myyden pizzantekopakkauksia ja pitäen välillä kojua auki Laukontorilla. Kävinkin siellä viime vuoden elokuussa, ja arvioin kokemuksen varsin tyytyväisenä. ”Alex Vegan” -pizzaviipaleessani oli melkoinen makukimara aurinkokuivatusta tomaatista, oliivista, chiliöljystä ja pinjansiemenistä. Kun kuulin Slicemongerin avaavan tänä syksynä ravintolan Kalevaan, odotin kiinnostuneena. Kuukauden verran kesti ennen kuin pääsin paikalle, mutta ennen peli-iltaa läheisellä harrastekämpällä pizzaviipaletta kerkesi hyvin testaamaan.
Alkuvaiheessa ravintolan valikoimassa on vain yksi vegaaninen vaihtoehto, runsaan tomaattinen ”Kalevacation”, jossa on tomaattikastikkeen lisäksi murskattuja tomaatteja, lehtikaalia, punasipulia ja majoneesia. Kotisivujen mukaan siihen kuuluu myös pestoa, mutta sitä en omassa viipaleessani huomannut – joko resepti oli muuttunut tai pesto oli piiloutunut taitavasti. Makuakaan en kyllä tavoittanut. Tomaatti hallitsi. Huomattava ero edelliseen kokemukseen oli, että nyt pizzassa ei ollut vegaanista juustoa.
Viime arviossa totesin: ”Rapsahduksesta aloitettakoon: Slicemonger nimittäin tarjoaa New York -tyylistä ohutta ja rapeapohjaista pizzaa, jollaista en ole juuri Suomessa mistään saanut. Tämä oli mukavaa vaihtelua nykyään niin yleiselle (ja tietysti erinomaiselle) napolilaiselle tyylille. En edes muista, milloin olen viimeksi tämän tyylistä syönyt.” Korjattakoon nyt arviota virallisesti jälkikäteen niin, että en minä ole syönyt tämän koulukunnan pizzaa koskaan.
Olen kyllä saanut roomalaistyylistä ohutta pizzaa ja muitakin rapsakoita, esimerkiksi Porin Torgetissa tai Turun Cup & Pintissa, aikanaan Roomassakin, mutta niiden tyyli oli kuitenkin hyvin erilainen. Slicemongerissa pizza on rapea ja pitää koostumuksensa lörsyilemättä kauttaaltaan. Kuten ravintoloitsija totesi, New Yorkin pizzaan kuuluu tämä ”no flop”, jolloin ison viipaleen voi syödä käsin haukkaillen, sitä taittamatta tai muuten temppuilematta. Koska tämä kokemus on ainakin minulle Suomessa ainutlaatuinen (ja New Yorkissa sen ainoan kerran käydessäni en pizzaa syönyt), Slicemongeria voi suositella ihan jo tällä perusteella.
Vielä tässä vaiheessa ravintolan taivalta suositus on kuitenkin alustava tai ehdollinen, sillä ”Kalevacation” ei ihan lunasta niitä lupauksia, joita tällä pizzatyylillä on. Tykkäsin tomaatin monitahoisuudesta, ja lehtikaali oli hauska idea, mutta kaali olisi kaivannut jonkin vastapainon, ehkä pähkinäisyyttä tai jotain sen kaltaista (vai puuttuiko minulta pesto?). Saattaa olla, että New York -pizzat ovat myös suotuisampi maasto juustoille, vaikka en olekaan niin innostunut vegaanisista juustoista. Joihinkin pizzoihin nekin kuitenkin sopivat hyvin, kuten olen monessa arviossa todennut.
Ravintoloitsija (joka on vanha tuttuni, sanotaan se nyt tässä) totesikin, että vegaanisia pizzoja pyritään ehdottomasti kehittämään. Intoa ja antaumusta on, joten uskon vielä parempien reseptien löytyvän. Palaan arvioretkelle varmasti sitten, kun ruokalista elää ja kehittyy. So far, so good!
Slicemonger
Sammonkatu 46
Tampere
ma–to 15–20
pe 11–22
la 12–22
su 13–19