Zeytuun Tuomiokirkonkatu

"Meze oli todella, todella hyvä. Kaikki oli tehty huolella."

24.11.2021

Kun Zeytuun aukesi Tuomiokirkonkadulle toukokuussa 2015, siitä kehkeytyi saman tien melkoinen ilmiö. Ensimmäisinä päivinä paikkaan oli jonoa, ja siitä kohistiin sosiaalisessa mediassa – se taisi olla ensimmäinen positiivinen ”somekohu” ravintolasta, johon olen koskaan törmännyt. Tykästyin ravintolaan välittömästi ja kävin syömässä siellä parin kolmen vuoden aikana lukuisia kertoja. Harrastustilamme oli kivenheiton päässä, joten ennen peliä kävin usein falafeleilla. Järjestimme myös vapaaehtoisporukalla tänne joskus kokouslounaita.

Työt veivät kuitenkin yhä tiiviimmin Helsinkiin, ja Tampereen lounaskäynnit kävivät harvinaisemmiksi. Kesäkuun 2018 jälkeen seuraavan kerran kävin Zeytuunissa vasta kahta vuotta myöhemmin. Kuninkaankadun ravintolassa en koskaan ehtinyt käydä. Sitten viime vuoden toukokuussa sain kuulla, että Zeytuunit lopettaisivat: yksi monista koronapandemian uhreista. Tämä harmitti kovasti. Vaikka Lähi-idän keittiöiden valikoima oli vuodesta 2015 kasvanut Tampereella kovasti, Zeytuun oli tärkeä pioneeri ja viehättävä paikka, joskin viimeisellä visiitillä ruoka ei ehkä ollut ihan entisensä tasoista.

Alkuun vaikutti siltä, että Zeytuunin taru olisi kokonaan lopussa, mutta tämän vuoden kesäkuussa Kuninkaankadun ravintola avasi ovensa, ja heinäkuun alkupuolella myös Tuomiokirkonkadulla paistettiin taas falafelia. Pistin asian heti merkille to eat -listalleni, mutta aikansa se kuitenkin vei, ennen kuin kerkesin paikalle.

Menin lounaalle ennen peli-iltaa tutunoloiseen mutta kuitenkin ihan uudella tavalla sisustettuun ravintolaan. Tilasin meze Lebanonin lounashintaan vegaanisena. Iloinen yllätys oli, että kylkeen kuuluisi linssikeitto. Otin sitä oikein reippaasti kulhoon ja menin pöytään nautiskelemaan. Keitto nimittäin oli erinomaista! Maustamiseltaan se muistutti hyvin paljon pohjoisafrikkalaista härkäpavuista keitettyä bessaraa, joka on yksi ehdottomista lempiruuistani.

Meze oli myös todella, todella hyvä. Kaikki oli tehty huolella, eikä missään ollut oikomisen tunnelmaa. Baba ganoush oli yksi parhaimmista ruokalajin eksemplaareista, hummus oli herkkua, punajuuritahna samaten. Kaikissa oli juuri sopivasti omaa tuntua, että niiden vaihtelu teki ateriasta monipuolisen kokemuksen. Annokseen kuului ilokseni myös pieniä ruskeita härkäpapuja, sellaisia joista syntyy toinen rakas ruokalaji foul medammes. Falafelit oli tehty tuoreeltaan, ja ne olivat oikein hyviä, samoin kumppanina oleva tabbouleh.

Tervetuloa takaisin!

Zeytuun
Tuomiokirkonkatu 21
Tampere

ma–pe 10.30–21
la 11–21
su 12–21

Kotisivut

Facebookissa

Lue lisää näistä aiheista:

, , , ,