29.9.2023
Turun Roster aukesi jo kuutisen vuotta sitten, ja vaikka ravintola on ollut listoillani, sopiva tilaisuus vierailla tuli vasta nyt. Vietimme kahdestaan iltaa vanhan kirjamessukollegan kanssa, ja valikoimieni vaihtoehtojen joukosta Rosterin lista kiinnosti häntä eniten. Minulle löytyisi kiinnostavan kuuloiset vegaaniset ruokalajit, joten varasin pöydän.
Helsingissä toimineessa ja sittemmin lopettaneessa Rosterissa ehdin kyllä käydä vuonna 2019 ystävien kanssa. Tykästyin silloin kovasti tyystin omaleimaiseen risottoon, ja ilta oli muutoinkin varsin onnistunut. Ihan omien suosikkien joukkoon paikka ei noussut, mutta mieluusti sitä suositteli blogissa.
Listalta löytyi yksi vegaaninen alku- ja pääruoka, joten valinnan vaikeuksia ei ollut. Juomaksi valitsin portugalilaisen yhden rypäleen punaviinin, jonka tyyliseen en ollut aiemmin törmännyt. Koska en ole suuri viinituntija, tein valinnan sokkona vain perustuen siihen, että uusiin rypäleisiin tutustuminen kiinnostaa aina, mutta summamutikkani osui viinurin mukaan oikein sopivasti annoksiini, ja se toimisi myös ystäväni sekasyöjäillallisen kanssa. Pidin viinistä: siinä oli kivasti terää leikkaamaan annosten rasvaisuutta ja sienisiä umameja, ja toisaalta maku kehittyi kiinnostavasti aterian varrella.
Alkuruokana oli rapeaa munakoisoa, munakoisopyreetä, osterivinokasta, kirveliä, rapsakkaa tummaa riisiä ja sipulista VO-kastiketta. Tämä annos oli ihan hyvä, mutta suuresti siitä en innostunut. Sanottakoon, että taustalla oli tuore vierailu Tampereen Kajossa, missä sain täydellistä osterivinokasta – toisaalta kesällä söin Helsingin Elm-ravintolan cateringissa Puistokatu 4:n juhlissa samaa sientä niin ikään loistavasti grillattuna. Noihin kokemuksiin verrattuna näistä sienistä uupui makua ja koostumusta. Munakoiso oli kuitenkin oivasti kypsennetty ja soosi oli hauska tuttavuus. Ehkä annos oli lähinnä minun makuuni vähäsuolainen, joten aromit eivät nousseet niin vahvasti. Mutta olenkin suolasieppo.
Pääruoan kanssa tilasimme yhdessä lisukkeeksi paahdettuja perunoita, ja niitä tuli aivan järkyttävän iso kulho. Kaksi isoa miestä ei saanut kaikkia syödyksi, mutta oivallisia ne olivat. Ennen paahtoa esikypsennettyihin ja hieman murskattuihin perunoihin oli saatu hiutalemaista pintaa eli myös suuresti paahtunutta rapsakkaa kuorta.
Itse pääruoan pääosassa oli grillattu suippokaali. Grillatut kaalit ja salaatit olivat jossain vaiheessa melkoinen muoti-ilmiö, mutta ravintolassa olen yllättäen törmännyt niihin harvemmin. Pääproteiini-valittajille tätä annosta ei voi suositella, mutta itse olen syönyt tyytyväisenä lukuisia pääruoka-annoksia, joiden johtoroolissa on vihanneksia tai juureksia. Kaali oli kypsennetty erinomaisesti, ja kumppanina oli sieniä, joissa oli tällä kertaa kunnolla makua. Täyteläisyyttä (ja sitä proteiinia) toi oikein onnistunut maapähkinäpyree, ja annosta täydensi burgundinkastike. Vaikka annoksen nimi oli LovageLove, lipstikka ei minun makuuni tullut kovasti esille – sitä oli kait koristeen lisäksi makuöljyssä? Mutta olemmekin vaimon kanssa äityneet niin intomielisiksi lipstikan syöjiksi, että uusien perunoiden päällä höyryttyy usein valtava läjä lipstikkaa, jota syödään vihreänä lisukkeena. Lienen menettänyt kaiken hienovaraisuuteni tuon jalon kasvin kanssa.
Burgundinkastikkeeseen suhtauduin alkuun hieman epäillen. Todella, todella harvoin olenkaan saanut oivallista vegaanista punaviinikastiketta – taannoinen Rooman kokemus on toistaiseksi kait ylittämätön. Helsingin Bona Fide onnistui myös todella hyvin. Ensimmäinen testilipaisu tuntui turhan ”viiniseltä”, mutta annoksen kokonaisuuteen kastike soljui itse asiassa oivallisesti – etenkin yhdistyessään maapähkinäpyreen sakeuteen. Kunnolla paistetut pikkusipulit olivat kivoja makupommeja.
Kaiken kaikkiaan, vaikka illallinen ei noussut omien suosikkien joukkoon, kyllä Rosteria voi mieluusti suositella. Erityisen hyvin se sopii tällaiseen tilanteeseen, jossa ruokaseurueen ruokavalinnat vievät eri suuntiin. Jos on seurueen ainoa vegaanisen ruoan syöjä, ei tarvitse tuntea jääneensä sekundatasolle. Ja näköjään lounaallakin on kasvisvaihtoehto, joka listan perusteella vaikuttaa valmiiksi vegaaniselta. Aina tietysti kannattaa varmistaa.
Roster
Tuomiokirkonkatu 6
Turku
ma–to lounas 11–14.30, iltalista 16–22
pe lounas 11–14.30, iltalista 16–23
la 15–23
su suljettu