3.2.2020
Tamperetta tuntemattomille tiedoksi, että Napoli lienee kaupungin suosituin ravintola ja on saanut jostain syystä vankkumattoman maineen ”kaupungin parhaista pizzoista”. Vielä vuosia sitten tällä väitteellä oli itse asiassa kantavuutta, sillä Tampereella ja ylipäätään Suomessa ei juuri kunnollisia pizzoja saanut. Sadan pizzan listallaan ylpeilevä Napoli tarjosi ”Suomi-pizzoja” mutta laadukkailla raaka-aineilla ja keskimääräistä selvästi paremmin laitettuina. Noina vuosina kävinkin syömässä pizzaa oikeastaan vain täällä, ja minulla on lämpimät muistot paikasta.
Sittemmin ajat ovat tietysti muuttuneet. Suomeen on tullut suoranainen laadukkaiden pizzojen aalto, ja etenkin Helsingissä valinnanvaraa on reippaasti. Tampereellakin on Sitko ja etenkin ihana Il Posto. (Luca valitettavasti putosi ainakin toistaiseksi suosikkien joukosta.) Olikin korkea aika palata Napoliin arvioreissulle.
Edellisen arvion kirjoitin vuonna 2017, kun kävin ensimmäisen ja ainoan kerran testaamassa pizzaa vegaanijuustolla. Kuten säännölliset Hyvän kurkun lukijat tietävät, en juuri vegaanijuustopizzoista perusta. Edellisen sellaisen lienen syönyt pöhnässä tai krapulaisessa mättömielihalussa. Yleensä innostuminen on kuitenkin johtanut pettymykseen, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Niinpä päätin jo etukäteen tilata tällä kertaa turvallisesti juustottoman pizzan.
Pizzoja odotellessa kävimme seurueemme kanssa klassisessa salaattipöydässä. Jostain syystä Napolissa käydessä ahmin aina pakasteherneitä, säilöttyjä chilejä ja purkkimaissia. Kaaliraastetta muodon vuoksi, jotta voi lorauttaa lautaselle pakollisen punaisen salaatinkastikkeen.
Sitten oli pizzan vuoro. Valitsin fantasiaan tutut suosikkitäytteeni: talon vegaanisen peston, grillatun munakoison ja herkkutatin. Poikkesin kuitenkin aiemmasta linjastani siinä, että päätin kokeilla seitansuikaleita ja chilihilloa. Hillon ja peston yhdistelmä ei lopulta ollut fiksu valinta, vaan olisin tarvinnut jotain raikkaampaa elementtiä tummien makujen kumppaniksi. Kokonaisuus oli silti ihan mukava, ja ilokseen sen söi, vaikka jää tämä tietysti tosi kauas Il Poston antimista.
Napoli onnistui kuitenkin yllättämään jälkiruoalla. Vadelma-suklaamousseleivos oli nimittäin todella hyvä! Suklaamousse oli ilmavaa eikä liian makeaa, ja pinnalla oleva hillo ja sisuksen vadelmavaahto tasapainottivat sitä oivallisesti. Täysin hämmentävää, että saan yhden viime aikojen onnistuneimmista vegaanisista jälkiruoista tamperelaisessa pizzeriassa!
En suosittele Napolia varsinaisesti vegaanisen pizzan etsijälle, mutta sekalaiselle seurueelle se on ihan hyvä vaihtoehto, jossa vegaanisen ruuan etsijäkin saa vallan pätevää murkinaa ja näköjään loistavan jälkkärin.
Napoli
Aleksanterinkatu 31
Tampere
ma–to 10.45–23
pe 10.30–24
la 12–24
su 12–23