Rolls – Neste Lempäälä Mantunkulma

"Nämä olivat ehkä parhaita perusranskalaisia, joita olen huoltsikalla syönyt!"

2.6.2021

Kun muutimme kymmenen vuotta sitten Lempäälään, en juuri etsiskellyt täältä vegaanista ruokaa. Silloin en kyllä kirjoittanut hyvään kurkkuunkaan. Ensimmäiset merkit ”vegaaniboomista” alkoivat näkyä Suomessa ehkä vuoden 2013 tienoilla, eli alkuvaiheessa Manun ja Jullen blogin tehtävänä oli kartoittaa melko vähäistä ja epätasaista tarjontaa. Jopa Helsingissä saattoi ajatella, että kaiken saisi testattua järkevässä ajassa. Paria vuotta myöhemmin tarjonta räjähti niin, että tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Nykyisin yritän epätoivoisesti lyhentää jatkuvasti kasvavaa to eat -listaani etenkin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Lempäälässä meininki on edelleen erittäin rauhallista, ja Siiri on ollut ainoa merkkitapaus – ja merkittävä onkin! Ideaparkissa on ollut sekalaisia kokemuksia, mutta ostoskeskukseen ei kunnon ravintoloita ole missään vaiheessa juurtunut.

Mantunkulman Nesteen Sibylla Burger vaihtui jossain vaiheessa Rolls-ketjuun, ja äimistyksekseni kekkasin, että siellähän on ihan peruslistalla vegaaninen purilainen. Testattavahan se olisi, vaikka odotukset eivät järin suuret olleet. Kauan kesti, mutta nyt äkkäsin mennä tuonne atrioimaan, kun köpöttelin kohti kohtia poikkeuksellisen raskaan vapaaehtoistyöpäivän jälkeen. Lounas oli jäänyt väliin, joten tilasin aterian. Mukavasti tiskin takaa löytyi kauramaitoakin, joten otin myös kupillisen perinteistä lämpölevykahvia, sillä sumppitaukoakaan en ollut pitänyt.

Ennen kuin menen annoskuvaukseen, muistutan kuitenkin, että tämä ei suinkaan ole ainoa arvioni Nesteen tarjonnasta. Tampereella nimittäin 6–7 vuotta sitten Kekkosentien Nesteen innokkaat yrittäjät perustivat hämmentävän laajan vegaanisen pikaruoan listan. Pääsin nauttimaan tuhdeista annoksista – tofupatonkia, purilaisia, tofu-juusto-vihiksiä – ennen konseptin kaatumista.

Asiaan. Annos kannettiin eteeni, ja se oli ilahduttavan runsas. Purilaisessa oli kokoa, ja ranskalaisia oli aimo kasa. Sanonpa heti kärkeen, että nämä olivat ehkä parhaita perusranskalaisia, joita olen huoltsikalla syönyt! Ne tulivat pöytään suorastaan kuumina ja rapeina: yhtään lötköä eksemplaaria ei löytynyt. Liian kuumassa niitä ei ollut myöskään paistettu, joten sisuksessa oli edelleen pehmeyttä ja makua. Suolakin oli kohdallaan. Hienoa!

Purilaisessa oli ”vanhan ajan” falafelpihvi. Lainausmerkit siksi, että ei siitä nyt niin kauan ole. Tämän tyylisiä pihvejä tarjoiltiin esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan American Dinerissa vielä neljä vuotta sitten. Nykyisessä poispilatussa hienojen luksuspihvien ajassa tofu- ja falafelpurilaisia väheksytään, mutta ne olivat merkittävä saavutus aikanaan. Ja tämä oli itse asiassa mukava ja nostalginen kokemus! (Nostalgiaa lisäsi se, että syödessäni taustalla soi Queenin biisi Highlander-elokuvasta.) Purilainen oli kookas, pihvi vastaavan kokoinen, valkosipulisoosia oli paljon ja vihanneksia samaten. Pihviin oli paistettu rapeaa pintaa. Söin kaiken hyvällä halulla. Juu juu, ei tämä tietenkään nykymaailman menossa enää niin ihmeellistä ole, mutta vallan passelia. Varmasti tulen toistekin käymään, kun saan vegaanista purilaista kivenheiton päässä. Lempäälässä.

Rolls – Neste Oil Mantunkulma
Manttaalitie
Lempäälä

Kotisivut

Lue lisää näistä aiheista:

, ,