24. & 27.3.2022
Lähdimme vaimon kanssa neljän yön Ruotsin reissulle juhlistaaksemme 50-vuotispäivääni. Kaksi yötä vietettäisiin laivalla, eli kaksi kertaa pitäisi illastaakin siellä. Olin päättänyt, että 70-luvun lapsena haluaisin viettää varsinaisen syntymäpäiväillallisen buffetissa, koska se oli lapsuudessa suurinta mahdollista luksusta. Laivaksi valikoitui matkamme aikataulujen vuoksi Silja Symphony. Minulla oli sellainen kuva, että Vikingillä vegaaninen tarjonta on aika hyvällä tasolla, mutta Siljan tilanteesta en juuri tiennyt. Laivan fine dining -ravintolassa Bon Vivant näytti olevan kolmen ruokalajin vegaaninen menu, joten sinne varasimme ensimmäisen matkan illallisen.
Bon Vivantin tunnelma oli klassisen mannermainen ja palvelu sellaista vanhan maailman hienostuneisuutta, josta minulle tulee hyvä mieli. Tarjoilijamme Ulf jäi kyllä lämpimästi mieleen. Alkuun otimme lasilliset shampanjaa, ja meille tuotiin keittiön terveiset. Omani oli vähän hassu ja ehkä lennossa mietitty: sipsejä tryffelillä maustetun kreemin kanssa. Vähän mietin tässä vaiheessa, millainen ilta oikein olisi edessä, mutta ihan turhaan huolehdin. Ensimmäinen ruokalaji oli nimittäin täysosuma: maukkaita paahdettuja keltajuuria, mantelikreemiä, marinoituja belugalinssejä, salaattia ja vadelmaa. Makuyhdistelmä oli mietitty ja omaleimainen. Erikseen on mainittava linssit, joiden aromi oli kehittynyt oivallisesti.
Pääruoka oli niin ikään aivan omanlaisensa: sienillä täytettyjä pinnasta paistettuja perunamuusipyöryköitä, joiden kanssa sieniä, juureksia, puolukoita ja yrttiöljyä. Muusipyörykkä oli täyteläistä, ja juureksissa suutuntuma vaihteli mukavasti pehmeästä hieman rapsakkaan. Kerrassaan oivallinen annos, jossa jälleen maut sointuivat yhteen hyvin. Valkoviininä joimme ihanaa malvasia & moscato -sekoitusta, joka tuki molempia annoksia.
Jälkiruoaksi sain viinissä haudutetun päärynän sorbetilla ja marengilla. Makumaailma oli hauskan mausteinen, jopa jouluinen. Jälkiruoan jälkeen otin lasillisen erinomaista grappa nebbioloa.
Vahva suositus siis tälle laivaravintolalle. Fine diningia ilman liikaa hienostelua: samanlaista vanhan maailman meininkiä ovat tarjonneet Pikku Hukka ja Elite, mutta täällä keittiötaito oli vielä selvästi korkeammalla tasolle.
Entä miten Silja Symphony pärjäsi paluumatkan ”Grand buffetissa”? Yllättävän hyvin! Kaikki vegaaniset asiat oli merkattu selkeästi (yhtä virhemerkintää eli maitoista korianterisoosia lukuun ottamatta), ja lautasille kertyi kaikenlaista: avokado-rucola-kvinoasalaattia, erinomaista punajuuri-omenasalaattia, sitruunaisia oliiveita, säilöttyä latva-artisokkaa, herkkusieniä, paahdettua perunaa, merileväkaviaaria, pastasalaattia vegaanijuustolla (ainoa selvästi heikompi ruoka), ja oivallista grillattua munakoisoa!
Erikseen nostan esiin tofu-pinaattipiirakan, joka oli varsin hyvää, sekä hauskan ”polentapizzan” eli vegaanijuustolla peitetyt mukavat paistetut polentaviipaleet. Keittiön seitan sen sijaan oli suorastaan eriskummallista: ei pahaa mutta ei myöskään hyvää, eikä se muistuttanut mitään syömääni seitania. Toisaalta en jäänyt kaiken muun joukossa kaipaamaan sitä lainkaan. Oli myös mukavia leipäkeksejä, ranskalaisia perunoita, isoja hieman pinnasta käräytettyjä hillosipuleita ja ehkä jotain muutakin. Tähän valikoimaan saattoi olla oikein tyytyväinen, vaikka lämpimän ruoan puute hieman ihmetyttikin muuten näin mietityssä kokonaisuudessa. Tosin esittelytekstin mukaan normaalisti valikoimaan kuuluu ”Tex Mex” -puoli, joten ehkä siellä olisi. Nyt nimittäin tämä laivavuoro oli erittäin hiljainen, joten kenties valikoimasta oli jätetty jotain pois.
Jälkiruoaksi söin Marianne-karkkeja ja pähkinäisiä suklaapaloja. Olisi ollut mangosorbettiakin.
Viinihanathan tähän kuuluvat myös, mutta juhlan kunniaksi tilasimme pullollisen rieslingiä, ja olin siihen tosi tyytyväinen.
Oikein onnellinen oli synttäripoika.
No map