27.10.2022
Olin järjestänyt hyvissä ajoin etukäteen kirjamessujen aikaan treffit rakkaan ystäväni ja Hyvän kurkun toisen perustajan Manun kanssa. Kirjamessuilta pääsisin pois vasta aika myöhään, ja Helsingissä on iltamyöhäisiä ruokavaihtoehtoja lopulta yllättävän vähän. Mutta tästä tuli oivallinen tilaisuus testata Goose Pastabar, jonne minun on pitänyt mennä jo kauan. Ruokaravintolaksi se on nimittäin auki ihanan myöhään, puolille öin, ja keittiökin on vielä yhteentoista asti auki. Kerkeäisimme käppäillä Manun kanssa paikalle rauhassa asemalta ja ottaa pohjalle vielä tuopit.
Goosea minulle kehui ensimmäisen kerran tamperelaisen Sohon entinen tarjoilija, jonka kanssa vaihdoimme ravintolavinkkejä usein tuoppia laskiessa. Ravintolan kotisivulla kuitenkin eksplisiittisesti mainitaan, että pastassa on kananmunaa, joten selvittämistä vaatisi, kannattaisiko käydä. Tämän vuoden elokuussa otin ravintolaan yhteyttä ja kysyin. Minulle kerrottiin, että joka päivälle tehdään pieni määrä vegaanista pastaa & annos olisi aina saatavilla. Tosin kananmuna-allergikolle tämä paikka ei sovi, sillä taikina menee saman keitinveden ja pastakoneen läpi – siltä pohjalta ymmärrän tuon kotisivun ilmoituksen paremmin.
Toki suluissa voisi olla maininta, että vegaaninen annos kuitenkin onnistuu. Sitten jokainen voi itse päättää, haittaako sama keitinvesi vai ei. Minua tietenkään ei, kuten ei rasvakeitinasiat grilleilläkään, koska vegaaniruoan suosimisen pohjalla minulla on ruoantuotannon ja sen kulutuksen kasvisvaltaisuuden edistäminen, ei yksittäisten molekyylien kohtalo lautasellani. Mutta kukin taaplaa tyylillään, enkä koskaan lähde tästä väittelemään.
No, elokuussa en kuitenkaan päässyt, sillä visiittini osui ravintolan remonttiviikolle. Onneksi kirjamessutorstaina paikka oli auki. Yllätyimme, kun paikka oli tupaten täynnä sateisena torstai-iltana, ja saimme odottaa pikku hetken ulkona ennen pöydän vapautumista. Tajusimme myös, että tämähän on sama liiketila, jossa toimi aikanaan meille kummallekin rakas Atabar! Muistan, kun luin siitä Manun ja Jullen arviosta varmaan kymmenen vuotta sitten, ja vietin kivan illan kirjamessuporukalla. Mukava ympyrä sulkeutuu -hetki tai jotain sen tapaista.
Palvelu oli todella ystävällistä ja sujuvaa. Vegaanisena pastana oli tagliatellea, ja vaihtoehtona olisi suppilovahvero- tai maa-artisokkapasta: päädyimme kumpikin jälkimmäiseen. Juomaksi valikoitui tarjoilijan suosittelema erinomainen ja omaleimainen nero d’avola -punkku. Tämä poikkesi tosi paljon kaikista saman rypäleen viineistä, joita olen maistanut: ei niin vahva ja tumma, vaan maku oli ”ylempänä” ja siinä oli samanlaisia vivahteita kuin joissain juomissani punaisissa ”alkuviineissä”.
Edellisenä iltana olin aterioinut Osteria dei Gustissa, ja kuten sen arviossa kertasinkin, viime vuosina vegaanisen pastan tarjonta on muutenkin kasvanut, joten vertailukohta oli kova. Miten Goosen annos vertautui juuri syömääni chitarrino-annokseen?
Itse pasta ei noussut ihan Osteria dei Gustin, Bastan tai Nomadin tasolle, mutta hyvää se oli. Annos oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut: täyteläistä uunissa paahdettua maa-artisokkaa ja mantelimurua öljypohjaisessa kastikkeessa. Keitinveden aikaansaama emulsio tästä puuttui, mutta se onkin ymmärrettävää, jos kaikki pasta keitetään samassa vedessä. Silti pidimme kumpikin annoksesta paljon, ja viini oli oiva kumppani. Alkuruokakin olisi muutoin ollut tarjolla, jonkinlainen vihannesterrini.
Goose ansaitsee ehdottomasti suosituksen: ruoka, viini, tunnelma ja palvelu kaikki toimivat. Kärkisuosikiksi se ei ihan yllä mainituista syistä. Jo se, että lähtökohtaisesti vegaaniset annokset ovat ”riisuttuja” versioita, on tätä nykyä jo pieni miinus. Silti se ei emulsion puutetta lukuun ottamatta annoksestamme näkynyt. Palaan tänne varmasti.
Goose Pastabar
Eerikinkatu 44
Helsinki
ma–ti suljettu
ke–la 16–24 (keittiö 23)
su suljettu