11.6.2024
Tämä Jätkäsaaressa vuodesta 2019 toiminut vietnamilainen ravintola on ollut ”tutkassani” jo useamman vuoden, mutta en ole saanut aikaiseksi käydä. Minulla on ollut se hölmö harha, että Jätkäsaari on ”kaukana”, vaikka pääsin rautatieasemalta käytännössä ravintolan ovelle 12 minuutissa ratikalla. Jätkäsaari on lähellä, eikä puolen tunnin kävelymatka asemaltakaan kummoinen ole. Kävelen usein Helsingissä pidempiä matkoja. Tämä oli olennainen huomio, sillä Jätkäsaareen on kertynyt enemmänkin arvioitavaa, sekä uutuuksia että tarvetta päivittää vanhoja arvioita, puolen tusinan paikan verran.
Järjestin lounastapaamisen tuolla suunnalla töissä olevan veljentyttäreni kanssa, ja tarjoamistani ravintolavaihtoehdoista hän valitsi tämän. Saavuin paikalle jonkin verran sovittua aiemmin, ja odottaessani henkilökunta kehotti ystävällisesti ottamaan teetä tai kahvia.
Vakilounaslistalla olisi ollut useampia vegaanisia vaihtoehtoja kuten mykyjä, pho-keittoa tai nuudelikulho, mutta päädyin päivän erikoiseen: munakoisoa, tofua ja sieniä raikkaassa kookosliemessä eli ”Coco Rice”. Sitä ennen kuitenkin nautimme salaattipöydän antimista, joissa vegaanisuus oli merkitty selvästi. Söin kahta salaattia, ja kumpikin oli erinomaista: hieman tulista ja hapanta kaalisalaattia sekä täyteläisen seesamista ja korianterista nuudelisalaattia punakaalilla. Maut virkistivät mielen ja valmistivat hyvin pääruokaan. Tosi hienoa: simppelit ainekset mutta taiten laitettua. Tavallista vihersalaattia olisi ollut myös, mutta en kaivannut sitä näiden kylkeen.
”Coco Rice” oli aivan erinomainen annos. Ensin tärkeä huomio: aivan poikkeuksellisesti, tämä valokuva ei ole ottamani. Ruoka nimittäin tuoksui niin hyvältä, että unohdin kuvata! Pyysin ravintolalta jälkikäteen annoskuvaa, ja prikulleen tuolta annokseni näytti.
Munakoiso oli kypsennetty tosi hienosti, enkä muistakaan saaneeni sitä ihan tällaisena missään: se oli pehmeää ja täyteläistä muttei lainkaan öljyistä. Rakastan sulavan pehmeää rasvaista munakoisoa, sellaista, jota on monissa kiinalaisissa klassikoissa, kun taas liian usein tällainen raikkauteen ja keveyteen pyrkivä valmistustapa jättää maun kitkeräksi ja mitäänsanomattomaksi. Tämä kuitenkin onnistui täydellisesti! Ohuen ohuet sieniviipaleet olivat kypsyneet liemessä hennosti tavalla, joka toi mieleen hyvät hot pot -kokemukset. Ja tofu: tämä oli nerokasta. Tofua ei aluksi näkynyt laisinkaan, sillä se oli liemikulhon pohjalla pitkulaisina rapeaksi paistettuina paksuina viipaleina. Paksu paistopinta oli ottanut kookosliemen makua ja lämmittänyt tofua sisältä, mutta sisus kuitenkin pysyi laadukkaan tofun ”munakasmaisen” makuisena ja tuntuisena. Tämäkin oli tosi omaleimainen kokemus.
Liemi ansaitsee oman ylistyksensä. Henkilökunta kertoi, että se tehdään tuoreesta limen mehusta ja kookosmaidosta, joten se muistuttaa currya mutta ei kuitenkaan ole ihan sellaista vaan selvästi kevyempää ja raikkaampaa. He myös kertoivat tekevänsä vegaanisen pho-keiton liemen huolella useista erilaisista kasviksista, ja tätä kiinnostaa tulla testaamaan joskus. Vegaanisissa pho-keitoissa nimittäin liemi jättää usein toivomisen varaa, kun siitä puuttuu syvyyttä.
Eli siitä vain ratikkaan ja tutustumaan erittäin hyvään vietnamilaiseen kokkaukseen!
Be My Guest
Välimerenkatu 14
Helsinki
ma–pe 11–21
la 12–21
su suljettu