13.8.2014
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
En osta soijasuikaleita nykyään juuri koskaan, sillä pilasin ne itseltäni 90-luvulla. Poikamieskommuunissamme syötiin paljon, mutta emme osanneet tehdä ruokaa. Suosikkiateria oli täysjyväriisistä, soijasuikaleista, kasvisliemikuutioista ja kuivatusta lehtikaalista keitetty hyhmä, jota maustettiin epätoivoisesti erilaisilla kastikkeilla. Pysyimme elossa, mutta olen varma, että jotain meissä kuoli. Sen henkiin herättäminen vaati meiltä kaikilta vuosia.
Puolustukseksemme täytyy sanoa, että soijasuikaleet olivat tuolloin harvoja halpoja ja helposti saatavilla olevia vegaanisia jalosteita, joita jaksoi syödä. Juuri kukaan ei kuitenkaan osannut valmistaa niitä hyvin.
Vegaanikokkailussa tuon ajan muita suosikkeja olivat vaalea, epämiellyttävän tuntuinen soijarouhe sekä pari Punnitse & Säästä -kaupoista saatavaa kasvispihvijauhetta, joiden muistelu saa edelleen aikaan lieviä kuvotuksen tunteita (kuka muistaa niin sanotun kasvistalin härskiintyneen aromin?). Harvinainen poikkeus oli ihana Midland Harvest -soijamurekeaine, jota kaipaan vieläkin.
Tuumailin siksi pitkään ennen kuin päätin käydä kokeilemassa panimoravintola Plevnan soijasuikaleannosta, jota moni oli kehunut. Olin käynyt Plevnassa aikoinaan useita kertoja, sillä sieltä sai melko aikaisin vegaanista ruokaa. Ehdin kuitenkin tympääntyä vuosia tarjolla olleeseen juuresruukkuun enkä tullut seuranneeksi paikan listaa, vaan kuulin tästä uudesta annoksesta Gastropapu-blogista.
Plevnan soijacurryannoksessa on tomaattisessa viherpippurikastikkeessa keitettyjä soijasuikaleita, lohkoperunoita ja salaattia. Sitä kutsutaan tuliseksi, mutta kovin polttava se ei ollut. Tosin Gastropavun pitäjän mukaan annosta onkin laimennettu viime aikoina.
Soijasuikaleet eivät olleet ihmeellisiä, mutta ihan hyvältä ne maistuivat.
Tomaattinen viherpippurikastike oli hauska, hyvin erilainen ”curry” kuin muissa paikoissa. Viherpippuri on palaamassa viimein Suomessakin ravintoloiden maustevalikoimaan, ja hyvä niin, sillä se on parhaimmillaan erinomaista. Valitettavasti tässä annoksessa ei käytetty kokonaisia pippuriterttuja, joiden maku on täyteläisempi. Viherpippuritertut olivat aikoinaan merkittävä ”siirtomaatuote”, jonka markkinat kuitenkin kuihtuivat jostain syystä. Nyt niitä näkyy taas monissa ruokaohjelmissa.
Lohkoperunat eivät ole sopivin lisuke tähän annokseen, ja ne voisivat muutenkin olla paremman laatuisia. Vihanneslisukkeet, kaali ja punajuuri, sen sijaan täydensivät kastikkeen yksipuolista makua hyvin.
Annoksesta ei tullut suosikkia, enkä varmaankaan tule käyneeksi täällä varta vasten, mutta maittavaa baariruokaa tämä on, etenkin kun Plevnasta saa palan painikkeeksi hyvä oluita.
PÄIVITYS 12.9.2019: Olen sittemmin syönyt Plevnassa muitakin annoksia, kun seitania tuli valikoimaan. Täytyy silti sanoa, että tämän annoksen syön edelleen kaikkein mieluiten, ja suositukseni perustuu pelkästään siihen ja sen lämmittävään nostalgisuuteen. Perunoistakin olen oppinut tykkäämään annoksessa.
Panimoravintola Plevna
Itäinenkatu 8
Finlaysonin alue
Tampere
ma 11–22
ti–to 11–24
pe–la 11–02
su 12–22