5.11.2015
Hyvä kurkku -palstalla arvioidaan suomalaisten, joskus myös ulkomaisten, ravintoloiden vegaanisia aterioita. Arvioiden kirjoittajat eivät ole ruokatoimittajia, mutta he ovat sitäkin nälkäisempiä ja janoisempia.
Olin toista päivää Oulussa ja uupunut neljän luennon ja kirjojen kaupustelun jälkeen. Nälkäkin oli, ja olutta teki mieli. Onneksi olin sopinut illallistreffit rakkaiden ystävien kanssa rautatieaseman lähelle. Ehtisimme syödä, juoda ja höpöttää kunnolla ennen yöjunan lähtöä. Ystäväni oli tehnyt taustatutkimusta oululaisten vegaanien Facebook-ryhmässä, jossa intialainen ravintola Garam Masala oli voittanut kaupungin parhaan vegaaniruokapaikan äänestyksen kirkkaasti.
Englanninkielinen palvelu (klassisella murteella tietysti) oli yltiöystävällistä ja huomioonottavaista. Alkuun pöytään tuotiin papadumeja, joita sai maustaa talon chili- ja mangolisukkeilla – vaikka niille on merkitty listalla hinta, kokki ja omistaja tarjoaa niitä nykyään ilmaiseksi. Listalta löytyi myös Tikka Gold –olutta, joka on mielestäni ylittämätön kumppani intialaiselle ruualle. Pieni paikka oli ihan täynnä väkeä, joten jouduimme odottamaan hetken, mikä ei oluen ja naposteltavan ansiosta haitannut yhtään.
Paneer-juustoannoksia lukuun ottamatta kaikki kasvisannokset on mahdollista saada vegaanisina. (Juustonsyöjille tiedoksi, että kokki tekee itse ravintolan käyttämän paneerin.) Kokin mukaan viidennes aterioista tilataan nykyään vegaanisena, mikä kuulostaa hurjalta. Vaikka ystäväni eivät olleet hakemassa vegaaniruokaa, kokki ilmoitti tekevänsä kaikkien kasvisruuat vegaanisina versioina, että voisimme jakaa nautintoja. Todella aulista palvelua. Naan-leipä ei ole vegaanista, mutta minulle kokki ehdotti roti-leipää, joka on muutenkin mielestäni parempaa.
Päätin tilata annoksen hari bhari sabzi eli perunaa, pinaattia ja vihanneksia, ja valitsin tulisen vaihtoehdon. Ystäväni taas ottivat alu chana masalan eli kikherneitä ja perunaa kermaisessa kastikkeessa (kokki korvasi kerman ilmeisesti kookoskermalla) ja alu palakin eli pinaattia ja perunaa. Kokki yritti sitkeästi ehdottaa jälkimmäisen tilalle jotain muuta, sillä nyt kaksi annosta olisi liian samanlaisia, mutta ystäväni kaipasi niin paljon hänelle rakasta pinaattiperunaa, että hän ei luopunut suunnitelmastaan. Ihailtavaa gastronomista intoa kokilta joka tapauksessa.
Pinaattinen annokseni oli todella herkullinen ja juuri niin tulinen kuin pitikin: syödessä suuhun kertyi vahva polte, joka ei kuitenkaan peittänyt muita makuja. Jopa herkullisesti maustetun riisin aromit pääsivät esiin – tätä parempaa riisiä olen saanut vain Tampereen Bengol Curryssa, mutta ei tämä kauaksi jäänyt. Ystävän kermainen kikherne-perunapata oli ruualleni mahtava kumppani, etenkin kun hän oli tilannut sen keskitulisena. Terävämmin rautainen kasvishöystö sai tasapainoa viilentävästä kastikkeesta. Loistava yhdistelmä.
Myös roti-leipä oli erinomaista. Siinä oli vahvan paahteinen kokojyvän maku ja hapatetun leivän aromi. Mieleen tuli hyvälaatuinen riihiruisleipä.
Perinteiset suunraikastusmausteet tarjoiltiin viehättävässä pienessä ”aarrearkussa”, jossa rintasokerin palaset esittivät timantteja. Fenkolin ja aniksen siemeniä ei ollut peitetty karkkiseoksella, vaan ne tarjottiin sellaisenaan. Ei kaikkien juttu, mutta minä pidän.
Oulu tarjosi siis erinomaisen ruokakokemuksen toista päivää peräjälkeen. Garam Masala on ehdottomasti Bengol Curryn (iltalistan) rinnalla suosikki-intialaiseni Suomessa. Kun kummatkin vielä edustavat ihan erilaista intialaisen keittiön tyyliä, ne vain täydentävät toisiaan. Tänne täytyy päästä uusiksi, eli on järjestettävä luentovierailuja jatkossakin. Kiitoksia oululaisille vegaaneille, jotka johdattivat meidät tänne!
PÄIVITYS 12.9.2019: Valitettavasti en ole päässyt vierailemaan Garam Masalassa uudelleen, mutta olen kuullut siitä pelkkää hyvää.
Garam Masala
Kajaaninkatu 27
Oulu
ma–to 10.30–22
pe 10.30–23
la 12–23
su 12–21