1.2.2020
Tampereen Rautatieaseman kävelytunnelien itäpäähän avattiin kesällä 2013 ravintola-alue Foodstation, joka pääosin kituutteli toiminnassa ennen lopettamista kesällä 2016. Asiakkaat eivät koskaan löytäneet paikkaa kunnolla, sillä Foodstationin muodostama läpikulku ei ollut oikein luontainen reitti minnekään, ja Tullin alueen rakennustyöt haittasivat kulkua. Ehdin kuitenkin käydä tykästymässä Abu Fuadin talon omiin falafeleihin. ”Konseptia kehitetään” -lapusta tuli kestovitsi. Lopulta ”Pendoliinotunnelin” katkaisi Raitiotie Oy:n toimisto, ja food court -kokeilu vaikutti lopullisesti haudatulta.
Olikin melkoinen yllätys, kun viime vuoden lopulla ilmoitettiin uuden Bonker Moodcourtin aukeamisesta alueelle. Vielä isompaa äimistystä aiheutti, että baari- ja pikaruokasikermään tulisi täysin vegaaninen pikaruokaravintola HOAX. Se avasi ovensa joulukuun alussa, ja pääsin käymään ensimmäisen kerran jo 18.12. Koska kokemus oli hieman ristiriitainen, päätin kuitenkin odottaa toista perusteellisempaa tutustumista ennen arvion kirjoittamista. HOAX on kuitenkin pioneeriravintola, joka ansaitsee harkitun analyysin.
Nimittäin mitään tällaista Suomessa ei toistaiseksi ole ollut. Bun2Bun tietysti oli ensimmäinen täysin vegaaninen pikaruokaketju, ja edesmenneet Soi Soi sekä Vegemesta loivat pohjaa kasvismättöpaikoille. HOAX kuitenkin yhdistää vegaaniseen mättöruokaan alkoholitarjoilun – ja Moodcourtissa on erillinen baarikin.
Toisaalta kuten ystäväni totesi, HOAXissa on samaa omaleimaista tyyliä, jota Tampereella löytyy Muusasta, Kummasta ja jossain määrin myös Guru’s Kitchen & Barista. Tämän tapaisia paikkoja, joissa baariruokaa tehdään aineksiltaan monipuolisesti ja estetiikaltaan ”hienoja ravintola-annoksia” lähestyvällä tyylillä, en heti keksi muualta Suomesta (enkä ainakaan näin hyvällä vegaanisella valikoimalla). Mättöruoka-aineksiin yhdistyvät idut, värikkäät kastikkeet ja ilmeisenä keittiön suosikkina karambolan viipaleet.
Ensimmäisen kerran kävin HOAXissa torstaipäivänä heti keittiön avauduttua. Päätin testata ”vegekanalla” täytetyn Hunky Dory -purilaisen ja ”potato pom poms” -kroketit. Jälkimmäiseksi mainitut perunapyörykät olivat hurmaavan herkullisia: jenkkiläisen eteläisen soul foodin peruna-pekonimössö kohtasi italialaisen arancinon! Näitä suosittelen mitä lämpimimmin. Hunky Dory -purilainen sen sijaan oli lievä pettymys. Sooseissa ei ollut säästelty, eli kokonaisuus oli mehevä ja makuja tulvillaan, mutta ”vegakana” oli paistopinnan puutteessa jäänyt vähän mauttomaksi. Purilainen on pienehkö, ja se ei tahtonut pysyä syödessä kasassa. En pitänyt sämpylästä juurikaan, ja vaikka pidän kosteista purilaisista, tässä soosit alkoivat muodostaa jo yhdessä sellaisen erottamattoman huminan, joka peitti muun alleen. Sanottakoon kuitenkin, että paria päivää aiemmin olin syönyt niin kovan Naughty Brgr:in tofupurilaisen, että olin melko kriittisellä tuulella. Toisaalta ystäväni tilaama ”juustoinen” Fancy Fries -annos vaikutti tosi kiinnostavalta. Siksikin päätin, että minun täytyisi testata paikkaa uudestaan ennen arviota.
Toinen reissu järjestyi helmikuun alussa. Sovin tapaamisen ystäväni kanssa alkuillaksi. Tällä kertaa otin juomaksi lasillisen oivallista primitivo-punaviiniä, jota HOAXilla on yllättäen tarjolla. Tilasimme kumpikin useamman annoksen. Minä otin currywurst-inspiroituneen Himmel Fries -lautasen, ”popcorn-kanaa” ja kukkakaalisiipiä. Ystäväni kokeili talon purilaista Muu-pihvillä, ”kanavartaita” ja ”juustosalaattia”. Hieman riehaannuimme, myönnän.
Kukkakaalisiivissä oli oivallinen kastike, ja annos oli muutenkin varsin kelpo. Edelleen ei mielestäni kuitenkaan ole Muusan ja Jack the Roosterin versioiden voittanutta. ”Popcorn-kana” oli hauska annos, jonka voisin ottaa toistekin – leikkeet muistuttivat klassista teksturoitua soijaa mutta hyvällä koostumuksella, ja leivitys ja soosi toivat paljon makua. Mutta ennen kaikkea Himmel Fries varmisti minulle sen, että HOAX ansaitsee suosituksen ja kutsuu minua paikalle varmasti vielä monta kertaa. Peruna-makkara-annoksessa oli värien ja makujen rikkautta, ja kun perinteisessä currywurstissa curryn maku on älyttömänä kuivana jauheena, tässä se tuli paistetun sipulin öljyisestä kastikkeesta. Erinomaista!
Ystäväni ei varsinaisesti moittinut purilaistaan, mutta samanlaisia ongelmia hän siitä löysi kuin minä edellisestä kokemuksestani: kastikkeiden hallitseva vyöry peitti muun alleen, ja sämpylä ei miellyttänyt. Lehtikaali-”juusto”-salaatti sen sijaan oli tosi kiva annos ja muistutti helsinkiläisen edesmenneen DATE+KALEn annoksia. Kanavarrastakin pääsin maistamaan: ihan okei, mutta se ei juuri säväyttänyt.
Näiden kokemusten perusteella HOAX ei pärjää niin hyvin purilaisillaan, mikä voi olla ongelma, sillä monille ne ovat ”benchmark”-ruokalaji ravintolaa arvioidessa. Mutta suosittelen mielelläni ranskalaisannoksia, ja haluan tulla kokeilemaan paljon kehuttuja shawarma-annoksia mahdollisimman pian. Sanottakoon myös, että kummallakin kerralla paikassa oli alkuillasta heti paljon väkeä, eli ainakin alkuun asiakkaat ovat HOAXin löytäneet huolimatta sen sijainnista keskustan yhdessä ”kuolleessa kulmassa”.
HOAX – Vegan & Awesome
Bonker The Moodcourt
Ratapihankatu 39
Tampere
ma suljettu
ti–to 16–22
pe 16–23
la 14–23
su suljettu