8.7.2020
Arvioin Baba’s Kitchenin melkein kolme vuotta sitten, ja kävin siellä syömässä useamman kerran, aina kovin tyytyväisenä visiitteihini. Baba’s oli hieno lisäys tamperelaiseen Lähi-idän ruokatarjontaan, joka oli ollut pitkään olematonta tai vähäistä. Mutta niin kuin tahtoo käydä tässä ravintola-arviotouhussa, nyt en ollut käynyt siellä syömässä tosi pitkään aikaan. Erinomaiseksikin todettu ravintola jää helposti unohduksiin, kun yrittää etsiä koko ajan uusia paikkoja. Käyn Tampereella muutenkin aiempaa harvemmin, ja lounastettua siellä tulee vain kerran pari kuukaudessa, välillä harvemminkin.
Oli siis ehdottomasti uuden arvion aika, etenkin kun ymmärtääkseni ravintolan omistajapohja oli muuttunut tällä välillä. Veljentyttäreni syntymäpäiviä oli vietetty taannoin, ja lupasin viedä hänet lounaalle ja jälkiruokakahveille. Hän halusi kokeilla jotain uutta, ja sattumalta Baba’s oli ollut hänelläkin mielessä.
Ravintolan ilme ja annosvalikoima ovat säilyneet suunnilleen ennallaan, joten mitään näkyvää muutosta ei ollut tapahtunut. Tilasin hyväksi todetun falafel-meze-annoksen. Jos viimeksi Zeytuunissa sain hyvin kevyen levanttilaisen lounaan, nyt eteeni kannettiin aimo annos apetta: neljä falafelia kahdella kastikkeella, tsatsikia, yrttistä maissia, tomaattista couscousia, paahdettua porkkanaa, lämmintä kasvishöystöä, munakoisoa, marinoitua sipulia ja salaattia.
Falafelit olivat laadukkaita, ja ne kyllä päihittivät selvästi taannoisen Zeytuunin vierailun, mutta ihan ne eivät Falafel 5/5:n palluroiden tasolle päässeet (tosin olen ehtinyt käydä siellä vasta kerran). Joka tapauksessa on mahtavaa, että oivallista falafelia saa nykyään useammasta paikasta. Tsatsikin päällä oli hauska rapea seesaminsiemenillä maustettu munakoisolastu. Makuyhdistelmät toimivat kaiken kaikkiaan yhteen erinomaisesti. Ehkä kunnon persiljainen tabbouleh olisi vielä täydentänyt ateriaa – kunnollista saa Suomessa äärimmäisen harvoin.
Onhan tämä selvästi parhaimpia tällä hetkellä toimivia Lähi-idän keittiöiden ruokaa tarjoavia paikkoja, joissa olen Suomessa käynyt. Onni ja Leo -ravintolasta on mahdollista saada vastaava runsas ja monipuolinen Lähi-idän ja Välimeren ruokien kokoelma lautaselleen – sielläkin olen tosin kerennyt käydä vasta kerran. Manoushesta samantyylistä ruokaa saa kotoisella otteella. Parempia kokemuksia muistelen lähinnä vuosien takaa Berliinistä ja Maailma kylässä -festivaalien parilta perheporukalla pidetyltä ruokateltalta. Nyt kun pysähdyn miettimään, kaikki tämän tyyliset lempipaikkani ovat tällä hetkellä Tampereella! (Tai lisätään joukkoon jyväskyläläinen Ephesus, sen verran täräyttävä kokemus oli.) Helsingissä vain Levant on ihastuttanut vastaavasti, mutta edellisestä käynnistä on viisi vuotta. Suosittelen siis Baba’s Kitcheniä lämpimästi myös kaupungissa vieraileville, sillä kotipuolesta tällaista voi olla vaikea löytää. Ja jos löytyy, vinkatkaa ihmeessä tulevia reissujani varten!
* * *
Aiempi arvio 7.9.2017
Loppukeväästä Tullintorille auennut Baba’s Kitchen tarjoaa Lähi-idän makuja, mutta toisin kuin suosittu Zeytuun, se ei ole nimenomaisesti kasvisravintola – vaikka kasviksilla on tosi iso rooli annoksissa. Ote on muutenkin erilainen: kun Zeytuunissa herkutellaan hienostuneen näköisillä keveillä annoksilla, yrttisillä mehuilla ja teellä, Baba’s Kitchen tarjoaa isoja rouhean oloisia annoksia ja jälkkärikahvit. Annokset ovat ravintolan ilmeen oloisia: ”hienompaa pikaruokaa” tarjoava ”äijien” pitämä paikka, jossa palvelu on äänekästä ja reippaan oloista, mutta suhde omaan ruokaan ei ole liian reteä.
Olin sopinut lounastapaamisen vanhan tutun kanssa. Paikka vaikuttaa olevan tosi suosittu, mutta emme joutuneet silti odottamaan pitkään. Tilasimme molemmat lounasfalafelannoksen, minä vegaanisena. Ystäväni olivat kertoneetkin, että paikka on petrannut alun jälkeen, ja nyt vegaaniset annokset eivät ole yhtään riisuttuja, vaan tsatsikistakin löytyy vegaaninen versio!
Lautasella oli kaikenlaista: marinoituja kikherneitä, tsatsikia, paistettua munakoisoa ja paprikaa, punajuurta, korianterilla maustettua maissia, bulguria, ezmeä, salaattia, marinoitua sipulia, hummusta ja neljä isoa falafelia. Gastropavun Liina ennätti jo kehumaan falafeleja kaupungin parhaimmistoksi. En ehdi syödä Tampereella nykyään niin usein, että voisin pitää Pepsi-testiä falafelien kanssa. Hyviä nämä olivat: pinnalta rapeita ja sisältä mehukkaita, ”kotiruokaisen” makuisia. Tyyliltään ne olivat mielestäni hyvin erilaisia kuin Sohon ja Zeytuunin pyörykät.
Niin tai näin, tämä oli erinomainen lounas, ja varmasti tulen käymään Baba’s Kitchenissä uudelleen. On hienoa, että tällainen ravintola saatiin Tampereelle. Suosituslistalle meni.
Baba’s Kitchen
Tullintori
Tullikatu 6
Tampere
ma–la 10.45–18