18.1.2024
PÄIVITYS 18.8.2024: Vinolito on siirtynyt sisarkahvila Cafeliton yhteyteen Hämeentielle.
* * *
Arvioin tämän helsinkiläisen tapas- ja viiniravintolan keväällä 2022. Jo ensi visiitillä Vinolito pomppasi suosikkieni kärkijoukkoon viinin, ruoan, lämminhenkisen palvelun ja kerta kaikkiaan tunnelmankin takia. Tällaista ravintolaa olin kaivannut. Mutta kun ruokablogaajan to eat -lista on pitkä, olen päässyt palaamaan aivan liian harvoin. Tämä oli muistaakseni kolmas tai ehkä neljäs visiittini. On palattava pian, etenkin armaan vaimoni kanssa, joka varmasti pitäisi paikasta.
Vietimme vuoden ensimmäistä kokouspäivää melkein koko työporukalla, ja pitkien ja hedelmällisten keskustelujen jälkeen tarvitsimme ruokaa ja juomaa. Onneksi hoksasin ehdottaa Vinolitoa. Pöytävarausta ei ollut, mutta pääsisimme paikalle heti ravintolan avattua, joten olin toiveikas. Metro vei meidät Krunikasta Sörnäisiin, ja paarustimme paksussa lumessa kohti viinikästä iltaa. Ja löytyihän meille mukavasti yhdistetty pöytä, johon kaikki kahdeksan mahtuivat aterioimaan.
Tein melkoisen könttätilauksen, aika summamutikassa arvioiden ruoan ja väen määrää, ja ylpeydekseni voin sanoa, että arvio osui nappiin. Kaikki syötiin, eikä kenenkään silmiin jäänyt alakuloista kaihoa. Pöytä koreaksi siis: talon täydellisiä vihreitä oliiveja tietysti, tomaatilla hierottua grillattua leipää, paahdettuja valkosipulisia herkkusieniä, patatas bravas, vegaanisia pyöryköitä tomaattikastikkeessa sekä paahdettua kukkakaalia ja hummusta. Juomaksi tilasin pullon Dandelion-nimistä tosi omaleimaista valkkaria (näköjään albarino-rypäleestä) sekä punaviiniä, joka oli oivallista mutta jonka nimi ei jäänyt mieleen. Keskityin nimittäin itse valkkariin, joskin aterian loppupuolella tilattu toinen punkkupullo houkutti sen verran, että sitäkin tuli hieman nautittua.
Osa kollegoista oli käynyt kanssani Vinolitossa aiemmin, mutta useimmille tämä oli ensivisiitti, ja täysi menestys. Tomaattinen leipä oli vielä parempaa kuin edellisellä kerralla: ilmava, hento ja rapea vaalea leipä nosti tomaatin aromin esiin hienosti. Herkkusienet oli laitettu taiten: niistä tuli mieleen taannoinen kokemus El Fantissa. Kukkakaali ja hummus -annos oli sekin vielä parempaa kuin edellisillä kerroilla, kun paahtaminen oli rohkeaa ja mausteinen öljy täydensi hummusta, kun niitä sekoitti lautasella ”marmoroiden”. Ainoastaan vegaaniset pyörykät tomaattisoosissa -annos ei noussut ihan muiden tasolle. Pehmeä falafel-tyyliset pyörykät murenivat turhan helposti, kun tomaattisoosi olisi vaatinut minusta tukevampaa makua ja koostumusta kumppaniksi. Tai ihan klassiset jättipavut olisivat toimineet annoksessa minun makuuni paremmin, mutta sai tämäkin annos kehuja kollegalta.
Aterian perään sain erinomaisen espresson tai vastaavan pikkukahvin sekä lasillisen äimistyttävän hyvää suomalaisen The Vermutti Companyn vermuttia. Tätä täytyy hankkia itsekin!
Vinoliton ruoka- ja viinivalikoima vaihtelee, joten kokemus on joka kerta vähän erilainen. Tuskin maltan odottaa seuraavaa.
Vinolito
Vaasankatu 8
Helsinki
ma suljettu
ti–to 17–22
pe–la 17–24
su suljettu
No map