Sake Bar & Izakaya

"Sake Bar & Izakaya tarjosi elämäni hienoimman japanilaisen aterian."

4.4.2025

En ole mikään suuri japanilaisen keittiön tuntija enkä intohimoinen Japani-harrastaja, mutta rakastan minimalistista japanilaista keittiötyyliä. Sen joukosta löytyy joitain elämäni unohtumattomia aterioita kuten ainoalla Yhdysvaltain reissullamme vaimon kanssa nauttimamme zaru soba, kylmiä tattarinuudeleita, sekä alkuruoaksi tarjottu hämmentävän makuinen fermentoitu tofu. Loistavaa sushia ja japanilaisia nuudeliruokia kyllä saa nykyään monista paikoista, mutta laajempi maan ruokakulttuurin antimien nauttiminen on ollut vaikeaa. Viime vuosina ainoa tällainen kokemus on tainnut olla helsinkiläinen Kamome, mutta siitäkin on vuosia. Turun Karu Izakayan vuoden 2014 loistokokemus vaihtui syvään pettymykseen vuonna 2022. Tampereella toimi aikanaan izakaya, jonka kokki osasi loihtia hienoja vegaanisia makupaloja, mutta hänen siirryttyään muualle taso notkahti, ja ravintola lopetti muutenkin.

Syksyllä 2021 Kruununhakaan avautunut Sake Bar & Izakaya on ollut listoillani vaikka kuinka kauan, ja ylläkuvatusta kaipauksestani olisi voinut olettaa minun käyneen siellä jo ajat sitten. Tällaista tämä kuitenkin on: kun yhdistetään to eat -lista, joka on pitkä kuin nälkävuosi, sekä kiireiset tutkijavisiitit pääkaupunkiin, jolloin ruokapaikkavalinnat pitää miettiä päivän muun meiningin mukaan, saattaa vierailu innostavaan paikkaankin kestää. Silti vähän potkin itseäni, etten käynyt täällä jo aiemmin. Sillä Sake Bar & Izakaya tarjosi elämäni hienoimman japanilaisen aterian, tai ainakin samalla viivalla se oli tuon mainitun rapakon takaisen zaru soba -kokemuksen kanssa.

Kumppaninani oli armas ystäväni jo 30 vuoden ajalta sekä Hyvän kurkun merkittävin luottokanssasyöjä (vaimoni ohella). Olin varannut meille pöydän hyvissä ajoin ja tilannut meillä seitsemän ruokalajin menun vegaanisena. Vaikka ruualla on tietysti iso merkitys täällä, Sake Bar & Izakaya kertoo kuitenkin olevansa baari, joka keskittyy ”pääsääntöisesti alkoholijuomien tarjoiluun”. Niinpä tilasin pöytään sakea, tietysti, minkä lisäksi otimme okinawalaista erinomaista olutta. Normaalisti olisin juonut saken ja tällaisen menun kanssa teetä, mutta sitä ei ollut, koska nyt oltiin baarissa. Ja mikäs siinä, hyvää kaljaa juodessa. Sake oli muuten erinomaista ja ihan erityylistä kuin aiemmin juomani, raikkaampaa ja jopa aavistuksen hedelmäistä, ja se kantoi hyvin läpi aterian. Paikan meininki oli mukava ja palvelu tosi ystävällistä.

Sake Bar & Izakaya on pieni, ja varattavia pöytäpaikkoja on tusina. Sisään voi myös kävellä ilman varausta, sillä baaritiski on ymmärtääkseni varattu tähän tarkoitukseen. Menua varatessa ehdottomasti kannattaa kertoa vegaanisuudesta, mutta olettaisin walk in -asiakkaalle löytyvän jotain, jos haluaa suupalan tai parin alkoholinsa oheen.

Ensimmäiseksi saimme kumpikin oman pikkulautasen avokadoa, shisolehteä, merilevää, kevätsipulia sekä oivallista kastiketta. Rakastan shison makua etenkin silloin, kun sen annetaan nousta kunnolla esiin, ja tässä se toimi juuri niin. Laadukkaan avokadon neutraali maku oli juuri hyvä tähän tarkoitukseen, jossa shison ja merilevän hentoja aromeita ei saisi jyrätä millään.

Seuraavaksi saimme jaettavaksi lautasellisen kurkkua mausteisen miso-tahnan kera: oivallista. Kumppaniksi kummallekin kannettiin eteen pikku kulhollinen vitivalkoista, hyllyvää hyytelömäistä tofua, jonka mausteena oli hieman wasabia ja ehkä soijakastiketta tai ponzua. Kokemus oli hämmentävä ja hieno – tämä oli täysin minun juttuni! Listalla mainitaan okinawalainen maapähkinästä tehty jimami-tofu: olikohan tämä sitä? Keskityimme ystäväni kanssa juttelemaan, ja baarihälinässä vanhat korvani eivät enää tavoita ihan kaikkea, mutta en myöskään intoutunut kyselemään annoksista kauheasti. Halusin keskittyä ruokaan ja ystävyyteen.

Seuraava jaettava annos oli nashia, japanilaista ”omenapäärynää”, joka tarjottiin raikkaina lohkoina pyöritettynä seesami-misokastikkeessa, ja päälle oli ripoteltu merilevää. Rakastin annosta, aivan kerta kaikkiaan. Juuri tällaisen takia olin tänne tullut: hyytelömäisen tofun ohella se oli illan huippuhetki.

Seuraavaksi saimme loistavasti paistettuja sieniä sekä kuutioita jonkinlaista valkoista hyydykettä. Annos kyllä esiteltiin, mutta unohdin kaiken ihastuessani makujen kontrastista. Olisiko se ollut riisipohjaista? (Vai mainittua pähkinätofua?) Joka tapauksessa nämä sitkaat neutraalin makuiset vaahtokarkkimaiset pallerot olivat täydellinen kantotukialus paahteisen pähkinäisille sienille ja mausteliemelle. Ihan sairaan hyvää.

Menussa oli, kuten huomaatte mukavaa vaihtelua, ja seuraavaksi tarjotut kasviskroketit jatkoivat tyyliä. Tykkäsimme kumpikin pinnalta rapeista ja sisuksesta pehmeistä kroketeista, joissa saattoi olla aineksena sellaista vahvan pähkinäistä japanilaista kurpitsaa, jonka tapaisia olemme kasvattaneet omassa tarhassamme. Ainakin maussa oli samaa klangia. Majoneesi, jonka roolista japanilaisessa keittiössä en ole niin piitannut, toimi tässä erittäin hyvin.

Viimeiseksi saimme hot pot -tyylisen annoksen, joka lämmitettiin pöydässä jonkin aikaa ennen tarjoilua. Täytyihän siinä odotellessa ottaa toiset oluet, toki. Kummallekin tuotiin pieni riisikulho tämän kimchi-pohjaisen sieniin keskittyvän muhennoksen kanssa. Annoksessa oli vahvoja korealaisia vaikutteita, ja se toi hieman mieleen taannoisen Mannan kokemuksen, mutta tässä gochujangin tai vastaavan aineksen maku toi ison eron. Kiinnostavasti tämä oli muuten ainoa annos, jossa oli makea elementti: monissa izakaya-kokemuksissa on ollut esimerkiksi makeita luumukastikkeita tai vastaavia, joista en ole niin piitannut. Minulle annos ei kuitenkaan ollut lainkaan liian makea, eikä gochujang hallinnut turhan paljon kuten usein korealaisissa ruuissa käy. Tässä oli kerroksia, oli happamuuttakin, oli suolaisuutta. Siinä oli sellaista tasapainoa kuin ssamjangissa, jota olemme aikanaan tehneet paljon kotikeittiössä. Tykkäsin annoksesta koko ajan enemmän, mitä pidemmälle sitä söin.

Harmillisesti junan lähtö lähestyi, joten illasta jäi uupumaan jokin umeshun tai yuzusaken kaltainen jälkiruokajuoma. Sake Bar & Izakayan juomavalikoima oli kaikkiaan kiinnostava ja selvästi antaumuksella laadittu, joten olisin varmaan saanut kokeilla jotain uutta halutessani. No, ensi kertaan.

Kertaan: elämäni paras japanilainen ateria ja kerrassaan mainio ilta kaiken kaikkiaan.

Sake Bar & Izakaya
Vironkatu 11
Helsinki

ma 17–23
ti–ke suljettu
to–su 17–23

Kotisivut

Facebookissa

Lue lisää näistä aiheista:

, ,

Uusimmat arvostelut

Uusimmat suositukset