Venetsian ilmeisesti edelleen ainoa vegaaninen ravintola La Tecia Vegana jäi testaamatta tälläkin matkalla. Viime interraililla kuljimme tuolla etäisemmällä suunnalla kaupunkia, mutta silloin ravintola oli kiinni. Nyt suuntasimme toisaalle – Venetsiassa paikasta toiseen siirtyminen ei ole niin yksinkertaista, joten kun suunnan ja alueen valitsee, se rajoittaa mahdollisuuksia. Tämä on polku- (tai kanava-) riippuvaisuuksien kaupunki, joskin tällä kertaa opettelimme myös vaporettolla eli venebussilla ajelua, joka oli todella mukavaa ja kätevää.

Muitakaan kasvisravintoloita ei Venetsiassa käsittääkseni ole kuin pari kolme, joten mikään kasvissyöjän paratiisi kaupunki ei missään nimessä ole. Toisaalta vegaanisia ruokia löytyy yllättävistä paikoista: esimerkiksi käy Osteria Antica Adelaide, josta en olisi kasvisruokaa hakenut, mutta huomasin heidän listallaan jopa seitanpääruoan (en kuitenkaan testannut paikan vegaanisia ruokia). Joitain klassisia italialaisten keittiöiden ”vahingossa vegaanisia” juttuja löytyy listoilta myös, mutta ehkä vähemmän tässä mereneläviä painottavassa kaupungissa. Silti kyllä Venetsiassa syödäkseen saa, kun tietää, mistä etsii.

Andiamo a cicchetti!

Venetsialaisen ruokakulttuurin kivijalka ovat cicchetti, eli pienet tapas- tai pintxo-tyyliset suupalat, joita käydään nauttimassa illan mittaan viinilasillisten kera. Jo viime reissulla ihastuimme getossa olevaan Osteria al Tappoon, ja kävimme siellä nytkin ”kikkereillä”, kuten keskenämme noita suupaloja kutsumme. Paistettu tardivo-radicchio oli suussa sulavaa, ja tykkäsin myös linssi-riisi-tomaatti-pyörykästä. Paikan viinit ovat ihania: taisimme juoda taas garganegaa.

Venetsian reissun ehdottomia huippuja oli kuitenkin kirjakaupassa toimiva ihana, suloinen, sympaattinen kahvila-ravintola Sullaluna. Se on kaupungin harvoja kasvisravintoloita ja on erikoistunut crostini-annoksiin. Tilasin vegaanisen leipäkvartetin, jonka kaikki osaset olivat erinomaisia: roseeta hummusta ja valkoista parsaa, latva-artisokkatahnaa ja confit-tomaattia, oliivitahnaa ja radicchiota, sekä rypälemehussa kypsennettyä täyteläistä sipulia pippurisen rucolan kera. Täydellisiä yhdistelmiä! Valkkarina meillä oli loistavaa falanghinaa.

Kävimme Sullalunassa pari kertaa myöhemmin myös drinkeillä, sillä Fondamenta de la Misericordia on lempireittejämme kaupungissa. Join esimerkiksi proseccoa talon oman puutarhan laakeriliköörillä.

Toinen ihana löytö oli Bar Bacaro ae Bricoe saman kadun varrella: menimme sisään sekä mukavannäköisen meiningin takia että kyltissä mainittujen vegaanisten cicchettin takia. Vitriinissä ei tullessamme ollut muuta kuin al Tappossa näkemiemme pyöryköiden kaltaisia, mutta kokki tekaisi minulle tuossa tuokiossa erinomaiset täysjyväleipäset: sipulia, paprikaa, porkkanaa, munakoisoa, tomaattia ja parsaa. Uskomattoman hyvää ja tasapainoista! Joimme täällä reissun parasta garganegaa sekä lasilliset oivaa cortesea.

N2NO Enobirrateca hulinaisen pääturistireitin varrella on mainittu monessa paikassa vegaaniystävällisenä cicchetti-paikkana, joten sielläkin piti pistäytyä. Tähän emme kuitenkaan tykästyneet. Olut oli hyvää, mutta palvelu oli tylyä, ja vaikka tramezzino (sellainen sandwich-leipänen) oli ihan ok – jotain vegaanista tuorejuustoa ja paahdettua viljaa – emme tänne palaisi. Meiningistä puuttui kaikki cicchetti-iltaan kuuluva rentous.

Ostoksilla teatterin Sparissa

Viime reissun kokemuksesta kävimme ruokaostoksilla ainoastaan Despar Teatro Italiassa, joka on turistipääreitin varrella mutta jonne pääsee helposti liikaa hulinasta kärsimättä. Vegaanisten tuotteiden hylly oli taas mahtava, ja kaupasta saa monenlaista laadukasta tuoretta leipää: tällä reissulla söimme keltaisesta durumjauhosta tehtyä ranskanleipätyylistä rapeakuorista leipää, joka säilyi hyvänä hämmästyttävän pitkään. Tällä kertaa en löytänyt niin hyvää juustoa kuin viimeksi, mutta varsin pätevää kuitenkin, ja ”prosciutto” oli oivallista. Junamatkaevääksi ostin samat tramezzinot kuin viimeksi.

Muita kokemuksia

Keskiviikkona 18.3. kävimme Rialton torin ja Ca’Pesaron taidegallerian reissulla syömässä kehutussa La Zuccassa. Paikka ei ole kasvisravintola, ja valmiiksi vegaanista ei listalta löydy, mutta olin lukenut kehuja paikan kasvislajitelman vegaanisesta versiosta. Suhtauduin siihen kieltämättä alkuun aika epäillen, sillä kasa riisiä ympäröitynä erilaisilla aika minimalistisen näköisesti laitetuilla vihanneksilla tuntui liiankin kotoisan tutulta, oman puutarhakauden aterialta (joskaan riisiä niihin ei kuulu). Ja olihan tämä tuttua: porkkanaa, kesäkurpitsaa, cicoriaa, selleriä, kaalia, kukkakaalia. Tuttuuden ja yksinkertaisuuden alla piili kuitenkin miellyttävä yllätys, sillä joka ainoa elementti oli maustettu taiten ja sopivasti eri tavoin. Simppeliin riisiinkin oli saatu umamisuutta, joka tuki kaikkia eri makuja. Alkuepäilyksen jälkeen totesin annoksen erinomaiseksi sekä miellyttäväksi vaihteluksi reissun muiden kokemusten rinnalla.

La Zuccan nurkan takana löytyi jäätelökioski Gelato di Natura, joka osoittautui poikkeuksellisen laadukkaaksi. Useista vegaanisista vaihtoehdoista valitsin tumman suklaan ja vadelman, jotka täydensivät oivallisesti toisiaan. Toinen Venetsian hieno jäätelökokemus oli vallan toisaalla, Gelateria il Pinguinossa palatessamme rantatietä pitkin Biennaalin puutarhoilta. Kyllä, pingviinijäätelöä! Sitruuna ja vadelma olivat auringonpaisteessa, merituulessa ja lokkien kirkuessa juuri oikea valinta.

Viimeisen lounaan söimme lähtöpäivänä, perjantaina 20.3. ihan aseman kupeessa Ai Scalzissa, erittäin turistisessa paikassa, jossa tosin juuri kukaan muu ei halunnut sisätiloihin, joten saimme lounastaa ihanassa rauhassa. Olin valinnut tämän paikan yhdestä syystä: listalla oli suosikkini pasta e fagioli, eli pasta-papukeitto! Ei tämä versio ollut tietenkään lähelläkään Rooman Antonio al Pantheonin neroutta (mainittu ravintola on sittemmin vaihtanut omistajaa ja mennyt pilalle, nyyh). Mutta pasta e fagioli on arkisimmillaankin hyvää ja lohduttavaa ruokaa, kuin hernesoppa. Massu täynnä lämmintä paksua lientä oli hyvä istua junaan, joka suuntaisi vuorten yli Saksaan, kohti Müncheniä.

No map