16.8.2025
Ruokablogaajan elämään kuuluu oivallisen monenkirjavan syömisen ohella se haikeus, että lempipaikoissa ei kerkeä käydä niin usein kuin haluaisi, etenkin kun lempipaikkoja on siunaantunut melko liuta vuosien varrella. Jotkut paikat kuitenkin ovat niin rakkaita, että palattava on yhä uudelleen. Tampereen Bistro Vilja on yksi näistä ja ehdottomasti rakkaimpia ravintoloita minulle koskaan. Niinpä olenkin äitynyt arvioimaan paikan täällä jo neljä kertaa: elokuussa 2021, joulukuussa 2021, kesäkuussa 2022 sekä heinäkuussa 2023. Aiemmissa arvioissa olen muistellut muita käyntejä, joista olen päivitellyt Facebookissa. Viimeisen arvion jälkeen olemme käyneet nauttimassa ainakin lounailla mainiosta kasvispihviannoksesta, äimistyttävästä sipulipihvi-perunamuusiannoksesta ja tämän kesän Viljafesteillä gnocchiannoksesta.
Toinen syy arvioiden runsauteen on ollut, että Viljan menu on muuntunut ja kehittynyt monta kertaa. Ravintolassa yhdistyy italialaisia ja ranskalaisia vaikutteita ja lounailla koukkauksia moninaisiin maailman keittiöihin, talvisen tavernan tunnelmaa, mannermaisen oluthuoneen fiiliksiä (etenkin kesällä mahtavalla sisäpihalla) ja paljon muuta. Viljalyhteeseen mahtuu paljon. Olenpa ollut viettämässä siellä myös hauskaa Levyraati-iltaa!
Tällä kertaa kokoonnuimme kuudentoista hengen porukalla juhlimaan filosofisen lehti- ja kirjakustantamomme kollektiivin kesken. Tässä vapaaehtoistyössä olen ollut mukana yli neljännesvuosisadan ja saanut korvaamattomia ystäviä.
Päätimme tilata pöytään vegaanisia alkupaloja jaettavaksi: ”potut pottuina” eli paahdettuja perunoita Viljan erinomaisella majoneesilla, vegaaniset ”vetanat” eli herkkusieniä sekä uudistettu ”popsi popsi”, jossa kahdella tavalla tarjottu porkkana ja linssit olivat päässeet levanttilaiseen tunnelmaan tahinin ja harissan kanssa. Kaikki oli hyvää, mutta viimeksi mainittu oli ehdottomia lemppareita Viljan historiassa, ja hienosti keksitty uusi elämä vanhalle annokselle.
Rakas ystäväni tilasi pääruoaksi gnocchit herneellä, sitruunalla ja salvialla, ja sain maistaa niitä. Oivallisia olivat, kuten jo Viljafestien aikaan. Itse valitsin kuitenkin siiliorakasannoksen. Olin taannoin syönyt sitä helsinkiläisessä The Bull & The Firm -ravintolassa, ja halusin ehdottomasti uudelleen. Miten annokset vertautuivat keskenään? Kummassakin sieni sai kumppaniksi perunaa, tuon mukulan omaa makua kunnioittaen. Muuten makumaailmat veivät hyvin eri suuntiin: jos The Bull & the Firmissä oli korealaisen ja pohjoismaisen kohtaaminen, Viljan annoksessa oli muhevaa maalaistunnelmaa kauden aineksilla. Erityisesti haluan nostaa esiin timjamisen ”paistikastikkeen”, joka sopi prikulleen yhteen taiten paistetun sienen kanssa. Hienon merellisen säväyksen toi pieni määrä merilevää. Kaikki annoksen tilanneet ylistivät sitä.
Jälkiruokaa oli saatava. Ystäväni tilasi creme bruléen, joka oli vähintään yhtä hyvä kuin 2023 arvioreissulla syömäni ellei parempi. Huhhuh! Minä päädyin affogatoon enkä pettynyt: vaniljajäätelöä, ilmeisesti talon omaa, espressoa sekä rapeaa kauraa ja pähkinää.
Onhan tämä ihan poskettoman hyvä paikka ja hyvien ihmisten pitämä kaiken lisäksi.
Bistro Vilja
Hatanpään valtatie 40
Tampere
ma suljettu
ti–to 11–22 (keittiö 21)
pe 11–24 (keittiö 21)
la 15–23 (keittiö 21)
su suljettu
No map